Meil oli eilen kotibileet. Ihan mageeta. Ja vähän arveluttavaa. En osaa enää luottaa itteeni. Todistan ittelleni elämänhallintaa karkkilakolla ja laihdutuksella. Kesän alussa olin 61 kg, mut kesän jälkeen 65,5 kg. Laihdutin kolme kiloa viikossa ja nyt oon 62,5 kg. Ihanan litteä vatsa. Raikas olo.
Tosin ei ollut aamulla herätessäni. Äidin ja isin sängystä, ilman lakanoita, mekko, meikit ja piilolinssit päällä, Tuomon vierestä. Siis isosiskon bestiksen ex-poikakaverin. Outoa. Hävetti. Kaverit oli kai löytänyt nukkumapaikan jostain. Kun heräsin kaikki oli jo lähteny.
Yöllä kelailin vaan, et ei kannata mennä merta edemmäksi kalaan, ympyrä on sulkeutunut ja et Tuomo on 21, viis vuotta mua vanhempi. Rento, erikoinen huumorintaju, hassu. Kiltti. Kiva. Periaatteessa kannattais jättää tähän yhteen iltaan, mut kumpikaan ei halunnu.
En tarttis just nyt miestä, luulen et ei siit kuitenkaan tuu mitään. Ei sais antaa sen exän häiritä. Isosisko päivitteli. Kaikkeen mä kans sotken itteni. Booli oli hyvää.
Nään sen tällä viikolla ja katon rupeeko ahdistaan. Petasin sängyn. Äiti käski käyttää lakanoita. Voi hitto.