Balleriinan päiväuni

Juna pysähtyy nykäisten rautatieasemalle. Mä olen valmiina ovella ja tiedän jo mitä nappia pitää painaa, että ne aukeavat. Hyppään laiturille ja olen mukana kiireisten ihmisten joukossa. Yhtä määrätietoisesti kuin muutkin lähden kävelemään kohti asemarakennusta ja marssin suoraan sen läpi. Asema on aivan valtava, aivan toista luokkaa kuin kotikaupungissa.  Onkohan muut mun luokkalaiset käynyt täällä? Ehkä… Jatka lukemista Balleriinan päiväuni

Pessimistijolla

– Miten meni? isä kysyy, kun pääsemme rantaan.– Ihan kivaa, mut vähä ahdasta, vastaan ja avaan pelastusliivien soljen.– Optarit on mitoitettu yhdelle hengelle, isä tuhahtaa.– Joo siellä kurssilla oli kyl helpompaa, kun oli vaan yks tyyppi per vene, siskoni huokaisee ja mulkaisee mua. Turha siis valittaa, meitä oli liikaa veneessä. Aika vauvamaista oikeestaan mennä isosiskon… Jatka lukemista Pessimistijolla

Balleriinan painajainen

Rannekelloni näyttää jo viittä vaille, en varmasti ehdi ajoissa. Askeleeni muuttuvat juoksuksi, vaaleanpunaiset remmikengät hakkaavat asfalttia kiihtyvällä tahdilla, mutta en enää tiedä mikä on oikea suunta. Kortteli toisensa perään näyttää samalta – kotikaupungissani ei ole kerrostalokortteleita, Helsingissä on loputtomasti korkeita taloja joka suuntaan. Oli virhe kuunnella isäni neuvoa oikaista kulkemalla kortteleita vinottain. Mutta ajattelin, että… Jatka lukemista Balleriinan painajainen

Kukko kukkii

Mä en muista mun lapsuudesta juuri mitään. Ajasta ennen koulua muistan vain kaksi asiaa. Kävin hoidossa Maire-nimisen perhepäivähoitajan luona. Muut söi siellä Weetabixejä, mutta mä en tykännyt niistä, joten söin aina aamupalan kotona. Esikoulussa oli ystävänpäivänä “kaveripäivä” eli jokaisen piti tuoda kaveri mukanaan eskariin. Mulla ei ollut ketään kaveria esikoulun ulkopuolelta, joten onneksi mun mummo… Jatka lukemista Kukko kukkii

Uimakandidaatti

Me käytiin lapsena silloin tällöin uimassa. Äiti ui aina kilometrin matkaa. Edeten rintaa tasaista vauhtiaan, siihen meni noin 40 minuuttia. Radan päässä oli mittari, jota käännettiin pykälä eteenpäin joka kierroksen jälkeen. Kun mittari oli kiertänyt koko ympyrän, oli kilometri täynnä ja sitten sai mennä saunaan.  Joka kesä menimme viikoksi uimakouluun. Pyöräilin siskoni kanssa yhdessä uimahallille,… Jatka lukemista Uimakandidaatti

Sivustaseuraaja: Kätilö

Tuleva äiti puuskuttaa naama punaisena, hikikarpaloita otsallaan. Tai siis tämähän on jo hänen kolmas lapsensa, näinhän minä sen hänen papereistaan. Pitäisi siis kai sanoa vain “äiti”. Minulle tämä on ensimmäinen, siis ensimmäinen lapsi, jonka autan maailman. Aika hullua oikeastaan, että synnyttäjä itse on kokeneempi. Oikeastaan ihan hyvä niin. Siis onhan minulla koulutukseni, jonka suoritin ihan… Jatka lukemista Sivustaseuraaja: Kätilö

Eka koulupäivä

Mä en haluis mennä kouluun. Mun mahaan sattuu, mä oon varmaan kipeä. Ehkä mulla on kuumetta. Mä luen Aku Ankkaa ja odotan, että äiti tulee patistamaan. – Hei Riina, sun pitäis kohta lähteä.– Mä oon ehkä kipee.– Miten niin?– No mahaan sattuu ja mulla on varmaan kuumetta.Äiti kokeilee mun otsaa.– Etkä oo. Nyt vaan reippaasti… Jatka lukemista Eka koulupäivä