Ankerias horroksessa

Mulla on nyt sellainen olo, että mikään ei oikein huvita. En ole erityisemmin innostunut mistään ja kaikkeen ryhtyminen on vähän vaikeaa. On tää toki parempi kuin se jatkuva ylivireys ja ahdistus, mikä mulla oli vuosi sitten. Kun koko ajan tuntui, että on pakko tehdä jotain hyödyllistä ja kun alkoi tehdä, niin Ankerias villiintyi mun sisällä,… Jatka lukemista Ankerias horroksessa

Kuka on Piiska-Riinasi?

Meillä jokaisella on sisäinen kriitikko. Se on ääni päässäsi, joka sanoo, että tästä ei tule mitään, olet surkea eikä sinun kannata edes yrittää. Kriitikko saattaa myös olla ankara piiskaaja, joka käskee sinua tekemään aina vain enemmän. Sillä on loputon vaatimusten lista, eikä sille riitä mikään saavutus. Se voi ilmestyä olkapäällesi kuiskailemaan, kun haluat kirjoittaa jotakin… Jatka lukemista Kuka on Piiska-Riinasi?

Vieraana omassa elämässäsi

Oletko lukenut Matt Haigin kirjan Keskiyön kirjasto? Tässä lyhyesti kirjan idea: 34-vuotias Nora on masentunut ja niin tympääntynyt elämäänsä, että päättää yrittää itsemurhaa. Hän ei kuole heti, vaan päätyy elämän ja kuoleman välissä sijaitsevaan Keskiyön kirjastoon, jossa voi kokeilla kaikkia niitä elämiä, jotka olisi voinut elää. Keskiyön kirjaston kirjat kertovat Noran vaihtoehtoisista elämistä ja lukemalla… Jatka lukemista Vieraana omassa elämässäsi

Masennus on Ankerias

Masennus on väsymystä, saamattomuutta ja passiivisuutta. Toisaalta se on myös ahdistusta, unettomuutta ja pakonomaista suorittamista. Masennus ilmenee jokaisella yksilöllisellä tavalla, eikä ole yhtä oikeaa tapaa olla masentunut.  Yhteistä masennuksen kokemuksille on se, että masennus tapahtuu pään sisällä, se on abstraktia, eikä sitä voi ulkoisesti mitata tai välttämättä edes havaita. Masennus ei ole haava ihossa tai… Jatka lukemista Masennus on Ankerias

Lapsettoman masuasukki

Ehdotin Essille treffejä tiistai-illaksi, mutta se sanoi menevänsä joogaan. Innostuin, mä voisin lähteä mukaan, johon se joutui hehkuvana paljastamaan, että se on äitiysjooga. Mun ensireaktio näihin äitiysuutisiin on aina ensin sääli ja sitten harmitus, menetän taas yhden lapsettoman ystävän. Kunnes muistan; pitää tuntea iloa tulevan äidin puolesta.  Mäkin oon vähän kuin odottava äiti. Munkin masuasukki… Jatka lukemista Lapsettoman masuasukki

Hei Helli,

Eilen illalla tuli olo, että haluan taas kirjoittaa sulle. Toivottavasti jaksat lukea ja vastata mulle. Ja kiitos, jos saan taas julkaista vastauksesi blogissani. Ehkä joku blogini lukija painiskelee samanlaisten ongelmien kanssa ja saa lohtua vastauksestasi. Heräsin taas kuudelta. Ja neljältä. Ja kahdelta ja kahdeltatoista. Mutta nukuin siinä välissä. Kuudelta mieleeni tuli veljeni syöpä ja rupesin… Jatka lukemista Hei Helli,

Sivustaseuraaja: Ensimmäinen avoanoppi

Vilkaisen pihatielle, mutta vielä ei näy ketään. Tuomo ja Riina on kohta tulossa. Tuntuu ihan kauhealta ajatella, että ehkä viimeistä kertaa yhdessä. Tuomo soitti mulle tänään ja sanoi, että se on loppu nyt. Se itki puhelimessa. Minun tunteellinen pikku mussukkani, esikoiseni, vaikka iso mies jo.  Ne on ollut kuusi vuotta yhdessä. Kihloissa, ja yhteinen asuntolainakin.… Jatka lukemista Sivustaseuraaja: Ensimmäinen avoanoppi

Masentunut mies

Ongelma on, et Tuomo ei oo terve. Sillä on keskivaikea masennus. Välillä sitä ei uskois, ainakaan ulkopuoliset, kun se vitsailee, on hauska ja energinen. Mutta kun se tulee töistä kotiin ja käy mieluiten vaan nukkumaan ja mieluiten nukkuis aamuun asti eikä sittenkään haluais herätä ollenkaan, niin mä oon huolissani. Se ei tykkää sen työstä, mutta… Jatka lukemista Masentunut mies

Mä en jaksa enää.

Kaikki on periaatteessa OK, olen onnellinen, mulla on asiat hyvin mun elämässä. Ongelma on siinä, etten jaksa elää sitä, kun on niin paljon suoritettavaa. Työ ja koulu on liian raskasta. En ehdi tehdä mitään muuta. En harrastaa mitään, enkä muuta. Mutta pakko tehdä töitä, koska pitää maksaa vuokra enkä saa Kelalta paljon mitään (koska oon… Jatka lukemista Mä en jaksa enää.

Musta tulee isona

Makaan yksin sängyllä ja kirjoitan päiväkirjaa. Tuomo ei oo vielä tullut kotiin. Mä olen onnellinen, kaikki menee loistavasti: parisuhde kukoistaa, töitä riittää, tulen toimeen, pärjään. Siinä se sitten onkin. Aluksi oli syysväsymystä, koska liikaa töitä. Nyt on vähän syysmasis. Mun elämä on tylsää, tyhjää, yksitoikkoista. Käyn töissä, katon telkkaa, en urheile, enkä harrasta mitään. Harvoin… Jatka lukemista Musta tulee isona