Juna pysähtyy nykäisten rautatieasemalle. Mä olen valmiina ovella ja tiedän jo mitä nappia pitää painaa, että ne aukeavat. Hyppään laiturille ja olen mukana kiireisten ihmisten joukossa. Yhtä määrätietoisesti kuin muutkin lähden kävelemään kohti asemarakennusta ja marssin suoraan sen läpi. Asema on aivan valtava, aivan toista luokkaa kuin kotikaupungissa. Onkohan muut mun luokkalaiset käynyt täällä? Ehkä… Jatka lukemista Balleriinan päiväuni
Avainsana: lapsuus
Optimistijolla
– Miten meni? isä kysyy, kun pääsemme rantaan.– Ihan kivaa, mut vähä ahdasta, vastaan ja avaan pelastusliivien soljen.– Optarit on mitoitettu yhdelle hengelle, isä hymyilee.– Joo siellä kurssilla oli kyl helpompaa, ku oli vaan yks tyyppi per vene, siskoni toteaa. Ai tässä ei olekaan tarkoitus tunkea kahta lasta samaan veneeseen! Jos ne on siellä kurssilla… Jatka lukemista Optimistijolla
Pessimistijolla
– Miten meni? isä kysyy, kun pääsemme rantaan.– Ihan kivaa, mut vähä ahdasta, vastaan ja avaan pelastusliivien soljen.– Optarit on mitoitettu yhdelle hengelle, isä tuhahtaa.– Joo siellä kurssilla oli kyl helpompaa, kun oli vaan yks tyyppi per vene, siskoni huokaisee ja mulkaisee mua. Turha siis valittaa, meitä oli liikaa veneessä. Aika vauvamaista oikeestaan mennä isosiskon… Jatka lukemista Pessimistijolla
Balleriinan painajainen
Rannekelloni näyttää jo viittä vaille, en varmasti ehdi ajoissa. Askeleeni muuttuvat juoksuksi, vaaleanpunaiset remmikengät hakkaavat asfalttia kiihtyvällä tahdilla, mutta en enää tiedä mikä on oikea suunta. Kortteli toisensa perään näyttää samalta – kotikaupungissani ei ole kerrostalokortteleita, Helsingissä on loputtomasti korkeita taloja joka suuntaan. Oli virhe kuunnella isäni neuvoa oikaista kulkemalla kortteleita vinottain. Mutta ajattelin, että… Jatka lukemista Balleriinan painajainen
Kukko kukkii
Mä en muista mun lapsuudesta juuri mitään. Ajasta ennen koulua muistan vain kaksi asiaa. Kävin hoidossa Maire-nimisen perhepäivähoitajan luona. Muut söi siellä Weetabixejä, mutta mä en tykännyt niistä, joten söin aina aamupalan kotona. Esikoulussa oli ystävänpäivänä “kaveripäivä” eli jokaisen piti tuoda kaveri mukanaan eskariin. Mulla ei ollut ketään kaveria esikoulun ulkopuolelta, joten onneksi mun mummo… Jatka lukemista Kukko kukkii
Hamsterin tappaja
Isosisko lähti ulkomaanmatkalle. Mä jäin isin, äidin ja pikkusiskon kanssa kotiin ja mun pitää nyt huolehtia sen hamsterista. Käyn joka päivä katsomassa, että sillä on vettä ja kuivaruokaa tarpeeksi ja annan myös jotakin tuoretta syötävää: kurkkua tai porkkanaa vaikka. Sisko sanoi että sitä pitäisi myös juoksuttaa joka päivä. Mutta mun mielestä se hamsteri on vähän… Jatka lukemista Hamsterin tappaja
Uimakandidaatti
Me käytiin lapsena silloin tällöin uimassa. Äiti ui aina kilometrin matkaa. Edeten rintaa tasaista vauhtiaan, siihen meni noin 40 minuuttia. Radan päässä oli mittari, jota käännettiin pykälä eteenpäin joka kierroksen jälkeen. Kun mittari oli kiertänyt koko ympyrän, oli kilometri täynnä ja sitten sai mennä saunaan. Joka kesä menimme viikoksi uimakouluun. Pyöräilin siskoni kanssa yhdessä uimahallille,… Jatka lukemista Uimakandidaatti
Ankeriaan synty
Käärme syntyi balettitunnilla. Ekalle tunnille mennessäni se oli vain pieni, huomaamaton toukka sisälläni. Mutta pian huomasin, että täällä onkin oltava aina valppaana. Ihan eri tavalla kuin koulussa. Koulussa riittää, että katsoo opettajan suuntaan ja viittaamalla saa halutessaan opettajan huomion. Baletissa on toisin, koko ajan on oltava valppaana kuin villieläin viidakossa. Kun opettaja näyttää malliksi, ei… Jatka lukemista Ankeriaan synty
Eka koulupäivä
Mä en haluis mennä kouluun. Mun mahaan sattuu, mä oon varmaan kipeä. Ehkä mulla on kuumetta. Mä luen Aku Ankkaa ja odotan, että äiti tulee patistamaan. – Hei Riina, sun pitäis kohta lähteä.– Mä oon ehkä kipee.– Miten niin?– No mahaan sattuu ja mulla on varmaan kuumetta.Äiti kokeilee mun otsaa.– Etkä oo. Nyt vaan reippaasti… Jatka lukemista Eka koulupäivä