Aalto

Masennus yrittää taas vyöryä mun päälle Musta märkä kylmä aalto Vanha tuttu jo kymmenen vuoden takaa kuiskii korvaan: Sä et tuu ikinä saamaan yhtään asiakasta. Sää Suomessa on kohta ihan paska. Sä tukehdut kaamokseen. Kotimatkalla metrossa ihmispaljous ahdistus Mainoksia ihmiskasvoja puhetta ilmeitä itkua Tiedäksä sen urpon, siitä ei koskaan tullut yhtään mitään? Koura puristaa kurkkua.… Jatka lukemista Aalto

Ankeriaan tulevaisuus

Mä ja Ankerias. Ankerias ja mä. Meillä on edessämme loistava tulevaisuus.  Olkoonkin, että takanamme on myrskyisä menneisyys. Se on unohdettu. Tai ei unohdettu, vaan sovittu, sovitettu ja hyväksytty! Tulevaisuudessa me ollaan parhaita kavereita, oikea voimakaksikko. Moni on meille kateellinen, sillä meidän tiimi toimii niin hyvin.  Ankerias on mun sisäinen elämänvoima, se laittaa mun koneet käyntiin… Jatka lukemista Ankeriaan tulevaisuus

Pomon puhuttelussa

Toimariina: Hei Riina, olisko sulla hetki aikaa? Riina: Toki. Toimariina: Miltä ekat viikot yrittäjänä on tuntunu? Riina: Ihan hirveesti kaikkee selvitettävää, enkä mä oo vieläkään saanu lounasseteleitä hankittua tai edes kaikkia vakuutuksia otettua. Toimariina: Nyt vähän armoa, sä perustit tän yrityksen vasta kuukausi sitten! Riina: Mut tuntuu et mulla pitäis olla jo nettisivut pystyssä ja… Jatka lukemista Pomon puhuttelussa

Kaikki käy hyvin 

Eli miten luovuin masennuslääkityksestä, osa 2. (Lue osa 1 täältä.) Mulle on päivänselvää, että lääkkeen lopetus ei tule vaikuttamaan muhun mitenkään. Se ei ollut merkittävin tekijä toipumisessani, joten miksi sen lopettamisella olisi vaikutusta? Agomelatiini nopeutti mun kehon rauhoittumista ja nyt mun keho on normaali. Mä nukun hyvin ja silloin mun mieli pysyy hyvänä. Lopetusvaiheen oireet… Jatka lukemista Kaikki käy hyvin 

Viimeinen pilleri

Eli miten luovuin masennuslääkityksestä, osa 1.  Joka ilta hampaiden pesun jälkeen nielaisen tottuneesti pienen keltaisen pillerin. Yhdessä liuskassa on neljätoista agomelatiini-tablettia, yksi jokaiselle päivälle kahden viikon ajan.  Masennusta sairastavaa potilasta on hoidettava riittävän pitkään, vähintään 6 kuukautta, jotta oireiden voidaan varmistaa hävinneen täysin.  Pikaisella laskutoimituksella roskiin on lentänyt kolmekymmentäkuusi tyhjää liuskaa, kaksi kuussa kahdeksantoista kuukauden… Jatka lukemista Viimeinen pilleri

Tajunnanvirtaa

Ota kynä ja paperia. Laita silmäsi kiinni ja hengitä syvään sisään ja ulos. Ala kirjoittaa. Mitä ikinä mieleesi tulee, laita se paperille. Älä välitä kielioppisäännöistä tai kirjoitusvirheistä äläkä korjaa tekstiäsi. Kirjoita niin nopeasti kuin pystyt. Annan ajatustesi virrata rehellisesti ja sensuroimatta paperille.  Jos mieleesi tulee kysymys, kirjoita se ja vastaa siihen. Kirjoita mikä sinua pelottaa,… Jatka lukemista Tajunnanvirtaa

Ankerias horroksessa

Mulla on nyt sellainen olo, että mikään ei oikein huvita. En ole erityisemmin innostunut mistään ja kaikkeen ryhtyminen on vähän vaikeaa. On tää toki parempi kuin se jatkuva ylivireys ja ahdistus, mikä mulla oli vuosi sitten. Kun koko ajan tuntui, että on pakko tehdä jotain hyödyllistä ja kun alkoi tehdä, niin Ankerias villiintyi mun sisällä,… Jatka lukemista Ankerias horroksessa

Elämäsi sivustaseuraaja

Sinä olet oman elämäsi päähenkilö ja kaikki tässä maailmassa tapahtuu sinun näkökulmastasi. Entä jos vaihtaisit perspektiiviä ja eläytyisit siihen, miten joku toinen näkee sinut? Kokeile kirjoittamalla! Valitse kertojaksi joku elämäsi varrella kohtaamasi henkilö. Hän voi olla vaikkapa ala-asteen opettajasi, lähikauppasi kassa, yläasteen bestiksesi, ensimmäinen pomosi tai nykyinen johdettavasi. Kertoja voi olla kaukainen, ehkä vain muutaman… Jatka lukemista Elämäsi sivustaseuraaja

Kaksi kommentaattoria

Aiemmin julkaisemissani kirjoitusharjoituksissa olemme kehittäneet myötätuntoisen henkilön, Mama Hellin sekä kuvailleet sisäistä kriitikkoa, Piiska-Riinaa.  Nyt hyödynnetään näitä hahmoja tässä kaksiosaisessa harjoituksessa! Vaihe 1: Arkipäivä Piiska-Riinan kommentoimana Sisäisen kriitikon ääni jäpättää usein aivan jatkuvasti taustalla. Toisinaan sen olemassaoloa ei huomaa, mutta silti sen typerät kommentit vaikuttavat omaan toimintaan. Anna sisäisen kriitikon nyt päästä ääneen omassa tekstissäsi. … Jatka lukemista Kaksi kommentaattoria

Kamppailusta skumppaan

Avaan hotellihuoneen oven ja raahaan laukun, repun, monot ja kenkäkassin sisään. Aleksi tulee perässä kiskoen omia laukkujaan. Huoneessa on tyypillinen itävaltalainen kahden tähden sisustus. Ensimmäiseksi vastassa on valtava, täyspuinen vaatekaappi ja sen takaa pilkottavat kylpyhuoneen ruskeat 70-lukulaiset kaakelit. Seinää koristaa halpa kukkataulu, joka on ripustettu aivan liian ylös, varmaankin peittämään naarmua. Ikkunassa roikkuu kellastuneet pitsiverhot,… Jatka lukemista Kamppailusta skumppaan