Piiska-Riina on kai edelleen joogaamassa Intiassa. Mutta ei pelkoa, että täällä olisi tullut tylsää ilman sitä. Se kertoi kavereilleen että meillä on käty, joten nyt Josefiina ja Bea on pyörinyt täällä. Mulla kesti hetki (lue: pari kuukautta pari vuosikymmentä) tajuta, että ne asuu meillä. Eikä pelkästään meillä, vaan ne seuraa mua myös töihin ja harrastuksiin.… Jatka lukemista Piiskis on poissa, Bea tanssii pöydällä
Avainsana: Piiska-Riina
Mama-Hellin ja Piiska-Riinan dialogi
Olemme kehittäneet aiemmissa harjoituksissa myötätuntoisen henkilön sekä kuvanneet sisäistä piiskaajaamme. Minun myötätuntoisen hahmoni nimi on Mama Helli ja sisäinen kriitikkoni on Piiska-Riina. Nyt laitamme heidät dialogiin! 1. Lue ensin kirjoittamasi kuvaukset hahmoistasi, jotta osaat eläytyä rooleihin. Millaisella tyylillä hahmot puhuvat: murteella, slangilla, kirjakielellä, kiroillen, hienostellen, lapsellisesti vai virallisesti? 2. Pohdi sitten hetki sitä, mikä on… Jatka lukemista Mama-Hellin ja Piiska-Riinan dialogi
Piiska-Riinan valaistuminen
Moi Helli, tää voi kuulostaa vähän oudolta, mutta musta tuntuu että mä oon ihan eri ihminen kuin ennen. En tiedä aivan tarkkaan mistä se johtuu, mutta kaikki taisi saada alkunsa siitä kun Riina muutti takaisin Suomeen. Se käski mun ottaa vähän lomaa, joten matkustin Itävaltaan ja asetuin alppiniitylle makaamaan. Siitä meni aika usein ohi pyöräilijöitä… Jatka lukemista Piiska-Riinan valaistuminen
Rakas Riina,
olen kirjoittanut sinulle jo monta kertaa, mutta et tainnut saada viestejäni, koska ne menivät vanhaan ulkomaalaiseen numeroosi. Onneksi nyt tajusin lähettää viestin tähän uuteen suomalaiseen numeroon, jotta varmasti saat sen. Olisit varmasti tarvinnut tukea ja tsemppiä viime viikkoina, joten pahoittelen että tsempit meni bittiavaruuteen. Ymmärrän kyllä, että et ole ehtinyt minulle uutta numeroasi päivittää, sillä… Jatka lukemista Rakas Riina,
Yksityisyrittäjän yllättävä työkaveri
Katseeni harhailee tietokoneen ruudulla. Hypin välilehdestä toiseen, enkä tiedä mihin ryhtyä. Onko tässä mitään järkeä? Olisiko kannattanut vaan hakea jonnekin töihin eikä ryhtyä yrittäjäksi? Kuulen takaani rapinaa. Vilkaisen vaistomaisesti huoneen nurkassa olevalle sohvalle, käännän katseeni takaisin ruutuun ja olen jatkamassa töitä kun tajuntaani viimein iskee, mitä juuri näin. – Mitä helvettiä sä täällä teet? Piiska-Riina ei… Jatka lukemista Yksityisyrittäjän yllättävä työkaveri
Kaksi kommentaattoria
Aiemmin julkaisemissani kirjoitusharjoituksissa olemme kehittäneet myötätuntoisen henkilön, Mama Hellin sekä kuvailleet sisäistä kriitikkoa, Piiska-Riinaa. Nyt hyödynnetään näitä hahmoja tässä kaksiosaisessa harjoituksessa! Vaihe 1: Arkipäivä Piiska-Riinan kommentoimana Sisäisen kriitikon ääni jäpättää usein aivan jatkuvasti taustalla. Toisinaan sen olemassaoloa ei huomaa, mutta silti sen typerät kommentit vaikuttavat omaan toimintaan. Anna sisäisen kriitikon nyt päästä ääneen omassa tekstissäsi. … Jatka lukemista Kaksi kommentaattoria
Kamppailusta skumppaan
Avaan hotellihuoneen oven ja raahaan laukun, repun, monot ja kenkäkassin sisään. Aleksi tulee perässä kiskoen omia laukkujaan. Huoneessa on tyypillinen itävaltalainen kahden tähden sisustus. Ensimmäiseksi vastassa on valtava, täyspuinen vaatekaappi ja sen takaa pilkottavat kylpyhuoneen ruskeat 70-lukulaiset kaakelit. Seinää koristaa halpa kukkataulu, joka on ripustettu aivan liian ylös, varmaankin peittämään naarmua. Ikkunassa roikkuu kellastuneet pitsiverhot,… Jatka lukemista Kamppailusta skumppaan
Kuka on Piiska-Riinasi?
Meillä jokaisella on sisäinen kriitikko. Se on ääni päässäsi, joka sanoo, että tästä ei tule mitään, olet surkea eikä sinun kannata edes yrittää. Kriitikko saattaa myös olla ankara piiskaaja, joka käskee sinua tekemään aina vain enemmän. Sillä on loputon vaatimusten lista, eikä sille riitä mikään saavutus. Se voi ilmestyä olkapäällesi kuiskailemaan, kun haluat kirjoittaa jotakin… Jatka lukemista Kuka on Piiska-Riinasi?
Piiska-Riina tulee kaapista
Meillä asuu Piiska-Riina. Se on semmoinen pikkuinen, vähän reilun metrin mittainen ukkeli, tai oikeastaan akka, joka asuu eteisen siivouskaapissa. Sieltä kuuluu välillä hienoinen kuiskuttelu, se kuuluu niin hiljaa, ettei voi olla varma kuuluuko se ääneen ollenkaan. Joten sitä on pakko kuunnella tarkemmin. Ja siellähän se Piiska-Riina kuiskii. Sillä on aina ihan hirveesti vaatimuksia: tee sitä,… Jatka lukemista Piiska-Riina tulee kaapista
Aikuisbulleriina
Sujautan uudet, nahkaiset balettitossut jalkaani. Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Olisin halunnut ostaa mustat, kun kerrankin saa (balettikoulussa mustia tossuja saivat käyttää vain pojat, meille tytöille olivat sallittuja vain valkoiset ja puuterin väriset – kunhan koko luokalla oli samanväriset). Nyt saa myös pukeutua niin kuin haluaa. En tiedä mikä on yliopistoliikunnan aikuisbalettikurssin pukukoodi: onko valkoiset trikoot… Jatka lukemista Aikuisbulleriina