Eli miten luovuin masennuslääkityksestä, osa 1.
Joka ilta hampaiden pesun jälkeen nielaisen tottuneesti pienen keltaisen pillerin. Yhdessä liuskassa on neljätoista agomelatiini-tablettia, yksi jokaiselle päivälle kahden viikon ajan.
Masennusta sairastavaa potilasta on hoidettava riittävän pitkään, vähintään 6 kuukautta, jotta oireiden voidaan varmistaa hävinneen täysin.
Pikaisella laskutoimituksella roskiin on lentänyt kolmekymmentäkuusi tyhjää liuskaa, kaksi kuussa kahdeksantoista kuukauden ajan.
Terapeuttini teetti minulla masennuskyselyn viimeisellä tapaamiskerrallamme. Hän vilkaisi tuloksia ja totesi että hienoa, oireita ei enää ole, masennus on helpottanut. Siitä on nyt kymmenen kuukautta.
Muistelen psykiatrin sanoneen, että lääkityksen voisi lopettaa sitten kun olen ollut puoli vuotta oireeton. Mikä on masennuksen oire, mikä väliaikaista alakuloisuutta ja mikä normaali reaktio paskaan päivään tai veljen kuolemaan?
Käyn Mielenterveystalon sivuilla klikkailemassa tutun masennustestin. Tulevaisuus pelottaa minua. (1 p.) Totta helvetissä mua pelottaa muuttaa kahden kuukauden päästä toiseen maahan ja ryhtyä samaan aikaan yrittäjäksi.
Mielestäni ulkonäköni ei ole muuttunut. (0 p.) Eikö kaikkien ihmisten ulkonäkö muutu väistämättä ajan myötä? Minusta tuntuu, että ulkonäköni on muuttunut pysyvästi niin, etten näytä miellyttävältä (2 p.) Ovatko rumat ihmiset automaattisesti masentuneempia?
Työkykyni on säilynyt ennallaan. (0 p.) Ennallaan? Verrattuna siihen, kun olin sairauslomalla, kun ajoin itseäni uupumukseen vai ennen kuin musta tuli ylisuorittaja? Milloin musta tuli ylisuorittaja? Olenko mä koskaan mitään muuta ollutkaan?
En tunne erityisemmin syyllisyyttä (0 p.) Mistä mun pitäisi tuntea syyllisyyttä? Jos on tehnyt jotain väärää, siitä kuuluu tuntea syyllisyyttä. Minusta tuntuu, että olen aika huono ja kelvoton (1 p.) Tottakai olen huono monessa asiassa, mutta mitä tekemistä sillä on syyllisyyden kanssa?
Pisteesi: 8 pistettä.
Pisteet 0–9: Ei masennusta.
Ilmeisesti tässä testissä on jotain järkeä, sillä diagnoosin saadessani pisteeni olivat tukevasti vakavan masennuksen puolella.
You can stop taking agomelatine safely with the help of your doctor.
Muistelen minua hoitaneita psykiatreja. Toukokuussa ensimmäinen määräsi minulle kahdeksan minuutin etävastaanotolla kuukauden sairausloman ja homeopaattisia kaurauutetippoja, jotka auttoivat rottia nukkumaan. Toinen arveli minun toipuvan kesän loppuun mennessä. Silloin oli elokuu.
Kolmas oli vakuutusyhtiön palkkalistoilla, kävi syyskuussa elämänhistoriani läpi puolessa tunnissa ja kirjoitti käyntikorttinsa taakse Valdoxan. Nelosen tapasin seuraavana keväänä. Hän kyseli minulta kuinka kauan aion vielä jatkaa lääkitystäni ja milloin olisi hyvä ottaa seuraava verikoe.
Sinun on keskusteltava lääkärin kanssa ennen tämän lääkkeen käytön lopettamista.
Kehenkään psykiatreistani en ole ollut missään yhteydessä lähes vuoteen, ymmärrettävistä syistä.
Hoitoa lopetettaessa annosta ei tarvitse pienentää vähitellen.
Hammasmukissa lepäävässä liuskassa on enää kaksi pilleriä, perjantai ja lauantai. Aika on koittanut.
Masennuslääkehoidon asteittainen lopettaminen vähentää lopetusvaiheen oireiden esiintymisen todennäköisyyttä, mutta ei poista niiden kehittymisen mahdollisuutta kokonaan.
Minulla on suunnitelma. Otan perjantain pillerin, painan sen lavuaarin reunaa vasten, nielaisen puolikkaan ja laitan toisen puolen takaisin liuskaan. Menen sänkyyn, en anna epäilykselle sijaa, vedän peiton korville ja nukahdan kuten edellisinä iltoina.
Agomelatiini ei aiheuta lääkkeen lopettamiseen liittyviä oireita lääkityksen äkillisen lopettamisen jälkeen.
Herään tavalliseen tapaan aamuyöllä. Rannekello näyttää neljää.
Agomelatiinin lopetukseen ei liittynyt lopetusvaiheoireistoa.
Käännän kylkeä, hoen hetken ensimmäistä mieleeni tulevaa sanaa. Jolla, jolla, jolla, sillä, sillä, sillä, silli, silli, siili, siili, sillisalaatti. Annan kehoni rentoutua.
Uudempia masennuslääkkeitä käytettäessä lopetusvaiheen oireita on vähemmän, ja joissain tutkimuksissa niitä ei esimerkiksi agomelatiinihoidon lopettamisen yhteydessä ole esiintynyt ollenkaan.
Lauantaiaamuna kaikki on kuten ennenkin. Laitan pari sämpylää uuniin, kahvinkeittimen päälle ja katson aamutelevisiota. Käyn kävelyllä ja kirjoittelen vähän.
Illalla joogaan ja meditoin hetken, sillä lupasin itselleni pitää seuraavan kahden viikon aikana erityisen hyvää huolta siitä, että teen joka päivä jotain rauhoittavaa.
Pyydän Aleksia tilaamaan varmuuden vuoksi CBD-öljyä ja kirjoitan kiitollisuusvihkooni viisi asiaa, joista olen kiitollinen. Professional worrier, kuten psykiatri numero kaksi minua kutsui.
Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.
(Kursiivilla merkityt lainaukset ovat löytyneet internetin syövereistä epätoivoisen googlauksen tuloksena.)
Lue osa 2: Kaikki käy hyvin.