Sivustaseuraaja: Ensimmäinen avoanoppi

Vilkaisen pihatielle, mutta vielä ei näy ketään. Tuomo ja Riina on kohta tulossa. Tuntuu ihan kauhealta ajatella, että ehkä viimeistä kertaa yhdessä. Tuomo soitti mulle tänään ja sanoi, että se on loppu nyt. Se itki puhelimessa. Minun tunteellinen pikku mussukkani, esikoiseni, vaikka iso mies jo. 

Ne on ollut kuusi vuotta yhdessä. Kihloissa, ja yhteinen asuntolainakin. Minä ajattelin, että se kestäisi. Ne on niin hyvä pari. Tuomo ja Riina. Aina hassuttelee yhdessä, aina menossa, aina pitää toisistaan huolta. Tai piti. Nyt, kun Tuomolla on oikeasti vaikeaa, ei Riina enää jaksakaan olla tukena. Vaikka sitähän se parisuhde juuri nimenomaan olisi, myötä- ja vastoinkäymisiä. Juuri silloin kun niitä vastoinkäymisiä on, pitäisi tukea. Miksi sitten pitää lupautua naimisiin, jos ei ole valmis seisomaan tukena! 

Riina oli vielä ihan teinityttö, kun Tuomo tapasi sen. Mutta jotenkin niin aikuismainen, ja kypsä. Toi sopivasti vähän ryhtiä Tuomon elämään. Tuomo kun on sellainen koheltaja välillä, ja toisaalta taas niin herkkä taiteilijasielu. Mutta pitäishän sen Riinan nyt jo olla aikuinen, onhan se jo 22-vuotias. Kyllä sen ikäisen pitäisi jo ottaa vastuuta parisuhteesta, kodista ja puolisosta, etenkin kun puoliso on masentunut. Ehkä se on sitten kuitenkin vielä niin nuori. Haluaa vielä olla villi ja vapaa, rillutella. Taitaa se Riinakin olla aikamoinen riekkuja vielä. Ja kyllä Tuomon olisi jo aika vakiintua, olisi kiva saada niitä lapsenlapsiakin pian. Mutta eihän sellaista ääneen saa sanoa, ei ainakaan 22-vuotiaalle. Nykyään pitää olla opiskelut tehtyinä ja ura aloitettuna ennen kuin ruvetaan lapsentekohommiin. No, nyt pitää kyllä unohtaa mummohaaveet hetkeksi. 

Tai jos tämä ero ei olisikaan lopullista, ehkä se on vaan semmoinen ryppy rakkaudessa. Onhan tällä nuorella parilla ollut kinaa ja riitaa aiemminkin. Pitää kuulostella nyt illalla, josko siitä Riinasta kuitenkin olisi ihan oikeaksi miniäksi. Rehellisesti sanottuna epäilen kyllä. On se sen verran raju temppu jättää toinen just silloin kun toisella on noin vaikea hetki elämässä meneillään. Sellaista on vaikea antaa anteeksi.

Pihalta kuuluu auton ääni. Moottori sammuu, ovet aukeavat ja läiskähtävät sitten kiinni. Sieltä ne tulevat, päät painuksissa kuin tuomiolle menossa: mun rakas esikoinen ja entinen miniä.