Mulla on salaisuus. Tätä ei tiedä kukaan muu kuin me kaks, mutta me ei olla oikeastaan erottu Tuomon kanssa. Se kävi eilen asentamassa hyllyjä mun luona. “Asentamassa hyllyjä” – kyllähän me molemmat tiedettiin, mitä se tarkoittaa kun sovittiin tapaamisesta tekstarilla. Oikeestaan tää alko jo ennen kuin mä muutin tähän yksiöön. Ekan kuukauden eron jälkeen mä… Jatka lukemista Rusinat suolaisesta pullasta
Avainsana: aikuisuus
Yksin yksiössä
Makaan patjalla lattialla ja olen niin yksin. Tästä mä haaveilin teininä: asuisin yksin Helsingissä ja ratikkakiskojen kolina kuuluis mun asuntoon. Mut nyt mä oon vaan niin yksin ja kaikki on mustaa. Kai tää on uus alku. Ja kai tää on parempi näin. Joskus suurinta rakkautta on päästää irti, sanotaan. Kuulostaa niin ällökliseiseltä, mutta nyt on… Jatka lukemista Yksin yksiössä
Uimakandidaatti
Me käytiin lapsena silloin tällöin uimassa. Äiti ui aina kilometrin matkaa. Edeten rintaa tasaista vauhtiaan, siihen meni noin 40 minuuttia. Radan päässä oli mittari, jota käännettiin pykälä eteenpäin joka kierroksen jälkeen. Kun mittari oli kiertänyt koko ympyrän, oli kilometri täynnä ja sitten sai mennä saunaan. Joka kesä menimme viikoksi uimakouluun. Pyöräilin siskoni kanssa yhdessä uimahallille,… Jatka lukemista Uimakandidaatti
Vieraana omassa elämässäni
(Tämä teksti on syntynyt inspiraationa Matt Haigin kirjasta Keskiyön kirjasto. Lue kirjan ideasta tästä kirjoitusharjoituksesta.) Herään sohvalta ja katson ympärilleni vieraassa asunnossa. Näen kauniin, valoisan olohuoneen ja keittiön. Sohvalla on eri värisiä tyynyjä ja samat värit toistuvat matossa ja seinällä olevassa taulussa. Asunnossa on hiljaista, taidan olla yksin kotona. Käännän päätäni ja näen ulos. Ensimmäiseksi… Jatka lukemista Vieraana omassa elämässäni
Metallica
Istun katsomossa ja annan katseeni kiertää stadionin ihmismerta. Olenkohan ikinä nähnyt näin montaa ihmistä kerralla? Stadion on rakennettu jännästi maanpinnan alapuolelle, se on itse asiassa valtava kuoppa, kuin kraatteri. Maan pinnalla on vain ruosteenväriset, yksikerroksisen talon korkuiset seinät, joissa on portit ihmismassojen virralle. Ehdin pyöräillä tästä ohi monta kertaa ennen kuin tajusin, että tuossahan on… Jatka lukemista Metallica
Ryijy
Puristan akkuporakoneen kärjestä, terän alta, toisella kädellä ja toisella painan napista. Näin porakoneen pitäisi päästää poranterä otteestaan, jotta voin vaihtaa sen. En ole varma teenkö oikein, Aleksi neuvoi tämän minulle viime viikolla, mutta en muista enää, teflonaivo. Nyt se katsoo vierestä ja oletan sen sanovan, jos teen jotain väärin. Terä ei irtoa, painan liipaisimesta lujempaa,… Jatka lukemista Ryijy
Mä en ole kala
Ihan hirvee kiire päivä taas töissä. Eilinen, kellon ympäri päivä, painaa vielä. Söin lounaan läppärin äärellä sähköposteja lukien. Ajatus jumittaa. Pitäis todellakin pitää tauko, mut ku ei oo ees mitään taukotilaa. Ahdistaa. Meen vessaan, ehkä aivot toimii paremmin sen jälkeen. Istun pöntöllä ja pohdin, että mä oon kuin joku kala, joka pyristelee verkossa, mun ahdistavissa… Jatka lukemista Mä en ole kala