Raotan silmiäni ja tajuan, että on sunnuntai. Tänään ei ole mitään ohjelmassa. Vielä kokonainen vuorokausi ennen maanantaiaamua. Mitä sun pitäis tehdä? Mitä mä haluun saada tästä sunnuntaista irti? Aleksi nukkuu vielä. Haluaisin herättää hänet jo seurakseni, mutta maltan vielä mieleni. Arkena emme paljoa ehdi nähdä ja molemmat ovat aina niin väsyneitä ja poissaolevia, ettei yhdessäolo… Jatka lukemista Käärme paratiisissa
Avainsana: perfektionismi
Balleriinan painajainen
Rannekelloni näyttää jo viittä vaille, en varmasti ehdi ajoissa. Askeleeni muuttuvat juoksuksi, vaaleanpunaiset remmikengät hakkaavat asfalttia kiihtyvällä tahdilla, mutta en enää tiedä mikä on oikea suunta. Kortteli toisensa perään näyttää samalta – kotikaupungissani ei ole kerrostalokortteleita, Helsingissä on loputtomasti korkeita taloja joka suuntaan. Oli virhe kuunnella isäni neuvoa oikaista kulkemalla kortteleita vinottain. Mutta ajattelin, että… Jatka lukemista Balleriinan painajainen
Alppioksennustauti
Mä makaan sängyllä. Vatsaa kouristaa, varpaita palelee. Mulla on ehkä kuumetta, en tiedä, ei oo kuumemittaria. Mun oli pakko lähteä lounaan jälkeen kotiin. Tai siis kämpille, das Hausiin. Tää on ihan kauhee läävä. Mä luulen, että täällä on hometta. Aivan sairaan kylmä, ja kosteeta. Yks kylpyhuone kahdelletoista hengelle. Mun pitää käyttää vaan alakerran vessaa, jotta… Jatka lukemista Alppioksennustauti
Mä en jaksa enää.
Kaikki on periaatteessa OK, olen onnellinen, mulla on asiat hyvin mun elämässä. Ongelma on siinä, etten jaksa elää sitä, kun on niin paljon suoritettavaa. Työ ja koulu on liian raskasta. En ehdi tehdä mitään muuta. En harrastaa mitään, enkä muuta. Mutta pakko tehdä töitä, koska pitää maksaa vuokra enkä saa Kelalta paljon mitään (koska oon… Jatka lukemista Mä en jaksa enää.
E-pillerit on myrkkyä ja nukkuminen tuhlausta
E-pillerit epäilyttää mua. Meinaan, et mihin se teho perustuu, helpottaako noi oireet ja onko se sen arvoista. Saatanallinen kutina, himmeet vuodot. Pitäis lieventyä 3 kuukauden kuluessa. Khuul! Kolmen kuukauden kestokuukautiset, kutina ja masennus – ei ihme ettei tuu lapsia! Mielialat vaihtelee, en tiedä johtuuko pillereistä vai mistä, välillä ahdistus, sit helpotus, väsymys, onni, turhautuminen, hyvä… Jatka lukemista E-pillerit on myrkkyä ja nukkuminen tuhlausta
Täydellisyyden käsittämättömyys
Viikko sitten mua pelotti: Tuomo saa tietää musta kaiken, ja mä ite kerron sen sille. Nyt järkytyin vielä enemmän: saan tietää itsestäni asioita. Tuomolta. Se sano, et mä annan itsestäni ulkoisesti rohkean vaikutelman, vaikka mä en oikeasti ole rohkea. Olishan se hienoa olla rohkea, mut en tiedä haluaisinko. Tai siis en voi myöntää, että haluaisin… Jatka lukemista Täydellisyyden käsittämättömyys
Kärrynpyörä – yhen illan juttu vs. tosirakkaus
Vaikka mä hoin koko illan ittelleni (ja muillekin), että vastustan yhen illan juttuja. Vaikka Ville ei ollutkaan mikään erityisen sykähdyttävä. Vaikka mul oli kivenheiton päässä tyhjä kämppä koirineen vastuullani. Koska mä tein kärrynpyörän. Koska musta oli kiva nukkua jonkun vieressä. Koska mä menin sellaseen “one night stand” -paikkaan. (Tosin en todellakaan siitä syystä!) Mä siis… Jatka lukemista Kärrynpyörä – yhen illan juttu vs. tosirakkaus
Uimakandidaatti
Me käytiin lapsena silloin tällöin uimassa. Äiti ui aina kilometrin matkaa. Edeten rintaa tasaista vauhtiaan, siihen meni noin 40 minuuttia. Radan päässä oli mittari, jota käännettiin pykälä eteenpäin joka kierroksen jälkeen. Kun mittari oli kiertänyt koko ympyrän, oli kilometri täynnä ja sitten sai mennä saunaan. Joka kesä menimme viikoksi uimakouluun. Pyöräilin siskoni kanssa yhdessä uimahallille,… Jatka lukemista Uimakandidaatti
Sivustaseuraaja: Opiskelija ruokalassa
Istun ikkunapöydässä ja katselen Hakaniemen punatiilisiä rakennuksia. Aurinko paistaa vielä aika voimakkaasti, taivas on tummansininen ja asfaltti on peittynyt kellanoransseihin lehtiin. Pyörittelen spagetti bolognesea haarukallani. Vähän tylsää istua taas yksin. Linjastosta kuuluu kova nauru, sellainen vähän liian kova, joka kuuluu liian selvästi puheensorinan yli. Tuttu nauru – se on se ainejärjestön puheenjohtaja, perässään muita hallituslaisia.… Jatka lukemista Sivustaseuraaja: Opiskelija ruokalassa
Sivustaseuraaja: Baletinopettaja
Olen omistanut koko elämäni baletille. Ensin tanssijattarena maailmaa kiertäen ja nyt opettajana Kansallisoopperan balettikoulussa. Minusta on upeaa, että voin jakaa tanssin lahjaa eteenpäin ja hioa aina vain uusista nuorista timantteja, uusia tähtiä baletin säkenöivälle taivaalle. Baletti on uhraamista. Se vaatii jo lähtökohtaisesti paljon: ilman oikeanlaista ruumiinrakennetta, jalkojen aukikiertoa, musikaalisuutta, kannateltua ryhtiä ja eteeristä olemusta siihen… Jatka lukemista Sivustaseuraaja: Baletinopettaja