Uimakandidaatti

Me käytiin lapsena silloin tällöin uimassa. Äiti ui aina kilometrin matkaa. Edeten rintaa tasaista vauhtiaan, siihen meni noin 40 minuuttia. Radan päässä oli mittari, jota käännettiin pykälä eteenpäin joka kierroksen jälkeen. Kun mittari oli kiertänyt koko ympyrän, oli kilometri täynnä ja sitten sai mennä saunaan.  Joka kesä menimme viikoksi uimakouluun. Pyöräilin siskoni kanssa yhdessä uimahallille,… Jatka lukemista Uimakandidaatti

Ankerias

Mun sisällä on käärme. Musta kyy. Ankea ankerias. Lapamato. Se luikertelee siellä aina, huomaamatta. Sen iho on niljakas, suomuinen, kiiltävä, mustan musta. Se on liukas ja sulava, nopea ja petollinen. Kun syön, se syökin osan mun ruuasta, se hengittää mun ilmaa ja imee mun energiaa. Se on loinen. Parasiitti. Kun innostun, sekin innostuu ja lähtee… Jatka lukemista Ankerias

Vieraana omassa elämässäni

(Tämä teksti on syntynyt inspiraationa Matt Haigin kirjasta Keskiyön kirjasto. Lue kirjan ideasta tästä kirjoitusharjoituksesta.) Herään sohvalta ja katson ympärilleni vieraassa asunnossa. Näen kauniin, valoisan olohuoneen ja keittiön. Sohvalla on eri värisiä tyynyjä ja samat värit toistuvat matossa ja seinällä olevassa taulussa. Asunnossa on hiljaista, taidan olla yksin kotona. Käännän päätäni ja näen ulos. Ensimmäiseksi… Jatka lukemista Vieraana omassa elämässäni

Mama Helli

Mä en oo ollu yhteydessä Helliin pitkään aikaan, vuosiin. Lapsena se oli mulle aika tärkeä. Mutta nyt me asutaan eri maissa, ja Suomessa käydessäkin sen tapaaminen on vähän hankalaa, koska se asuu Utössä, Turun saariston kaukaisimmalla saarella. Helli ei jostain syystä tykkää puhua puhelimessa. Se lähettää mieluummin kortteja, sähköpostia tai joskus ihan perinteisiä, käsinkirjoitettuja kirjeitä.… Jatka lukemista Mama Helli

Ryijy

Puristan akkuporakoneen kärjestä, terän alta, toisella kädellä ja toisella painan napista. Näin porakoneen pitäisi päästää poranterä otteestaan, jotta voin vaihtaa sen. En ole varma teenkö oikein, Aleksi neuvoi tämän minulle viime viikolla, mutta en muista enää, teflonaivo. Nyt se katsoo vierestä ja oletan sen sanovan, jos teen jotain väärin. Terä ei irtoa, painan liipaisimesta lujempaa,… Jatka lukemista Ryijy

Mä en ole kala

Ihan hirvee kiire päivä taas töissä. Eilinen, kellon ympäri päivä, painaa vielä. Söin lounaan läppärin äärellä sähköposteja lukien. Ajatus jumittaa. Pitäis todellakin pitää tauko, mut ku ei oo ees mitään taukotilaa. Ahdistaa. Meen vessaan, ehkä aivot toimii paremmin sen jälkeen.  Istun pöntöllä ja pohdin, että mä oon kuin joku kala, joka pyristelee verkossa, mun ahdistavissa… Jatka lukemista Mä en ole kala